Insinööriliiton säännöt

Yhdistyksen nimi on Insinööriliitto IL ry, ruotsiksi Ingenjörsförbundet IL rf. Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Union of Professional Engineers in Finland. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen toiminta-alue on valtakunnallinen.

Insinööriliitto IL ry:tä kutsutaan näissä säännöissä keskusliitoksi.

Keskusliiton varsinaisia jäseniä ovat henkilöiden tai rekisteröityjen yhdistysten muodostamat valtakunnalliset ja alueelliset rekisteröidyt yhdistykset, joista näissä säännöissä käytetään nimitystä jäsenjärjestö.

Jäsenjärjestöjen jäseniä ovat luonnolliset henkilöt ja rekisteröidyt yhdistykset. Jäsenjärjestöjen jäsenyhdistysten jäsenet ovat luonnollisia henkilöitä. Luonnollisia henkilöitä kutsutaan näissä säännöissä henkilöjäseniksi.

Keskusliitto on jäsenjärjestöjensä valtakunnallinen liitto, jonka tarkoituksena on:

• edistää ja tukea jäsentensä edunvalvontaa paikallisella, valtakunnallisella, EU-tasolla ja kansainvälisellä tasolla työelämänehtojen ja taloudellisten etujen kehittämiseksi
• vaikuttaa koulutuspolitiikkaan siten, että koulutuksen taso ja määrä vastaavat ammattikunnan ja yhteiskunnan tarpeita
• tukea jäsenjärjestöjensä toimintaa henkilöjäsenten etujen valvomiseksi ja järjestötoiminnan edistämiseksi
• edistää jäsenkunnan yhteistoimintaa
• työskennellä maan elinkeinopoliittisen elämän kehityksen puolesta
• edistää jäsenkunnan ammatillista identiteettiä ja tarjota heille jäsenpalveluita.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusliitto:

• neuvottelee ja sopii vallitsevan työmarkkinakäytännön mukaisesti henkilöjäsenten työsuhdeasioista
• antaa henkilöjäsenille työsuhdeneuvontaa ja hoitaa työsuhteesta johtuvia erimielisyyskysymyksiä
• välittää erilaisia vakuutuksia kuten työttömyys- ja oikeusturvavakuutuksia henkilöjäsenille
• kehittää ja koordinoi henkilöjäsenten työmarkkinatoimintaa
• tarvittaessa ryhtyy työtaistelutoimenpiteisiin tai voi käyttää muita painostustoimenpiteitä
• vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin tekemällä esityksiä, antamalla lausuntoja, käymällä neuvotteluja, tekemällä sopimuksia ja osallistumalla sidosryhmien työskentelyyn sekä toimimalla muilla vastaavilla tavoilla henkilöjäsenten etujen valvomiseksi
• tekee tavoitteisiinsa liittyvää tilasto- ja tutkimustyötä
• harjoittaa toimenvälitystä henkilöjäsenten hyväksi
• pitää toimeksiannosta jäsenjärjestöjensä ja niiden jäsenyhdistysten jäsenistä henkilörekisteriä
• voi liittyä jäseneksi ja solmia yhteistyösopimuksia edunvalvonnan ja keskusliiton tarkoitusta tukevien kotimaisten ja ulkomaisten järjestöjen kanssa
• julkaisee jäsenkunnalle suunnattuja järjestölehtiä
• voi tarvittaessa perustaa yhdistyksiä.

Toimintansa rahoittamiseksi keskusliitto perii jäsenjärjestöiltä tai jäsenjärjestöjen suostumuksella keskitetysti suoraan henkilöjäseniltä jäsenmaksuja.

Keskusliitto on toimintansa tukemiseksi oikeutettu asianomaisella luvalla järjestämään keräyksiä ja arpajaisia, ottamaan vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, harjoittamaan kustannus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa, tarvikkeiden myyntiä, majoitus- ja ravintolatoimintaa sekä omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita.

Keskusliitolla on oikeus perustaa rahastoja.

Keskusliitto voi tarvittaessa perustaa säätiöitä ja saman suuntaista toimintaa harjoittavia yhtiöitä

Varsinaiset jäsenet

Varsinaisen jäsenen tulee olla rekisteröity yhdistys.

Keskusliiton varsinaisiksi jäseniksi voivat päästä rekisteröidyt yhdistykset tai rekisteröityjen yhdistysten muodostamat rekisteröidyt liitot, joihin kuuluvat henkilöjäsenet ovat:

• korkeakoulussa, teknillisessä oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa insinööritutkinnon tai muun tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittaneita
• muita vastuullisissa teknillisissä tehtävissä toimivia teknillisen koulutuksen saaneita tai erikoiskoulutettuja sekä näiden järjestöjen järjestämisalaan kuuluvia opiskelijoita.

Lisäksi keskusliittoon voi jäsenenä kuulua tekniikan alan insinööri- ja muun tekniikan erikoisalan opiskelijoiden valtakunnallinen yhdistys, jonka henkilöjäsenet ovat:

• korkeakoulussa insinööritutkintoa tai muita tekniikan alojen tutkintoa opiskelevia.

Jäseneksi hyväksyminen

Varsinaiset jäsenet on hyväksyttävä yksimielisesti hallituksessa. Muussa tapauksessa hyväksymisen on tapahduttava edustajakokouksessa.

Jäsenhakemukseen on liitettävä yhdistyksen säännöt.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Kannattajajäsenet

Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä luonnollisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön. Kannattajajäsenellä ei ole keskusliiton kokouksissa ääni- eikä puheoikeutta.

Keskusliiton kunniajäseneksi tai kunniapuheenjohtajaksi edustajakokous voi hallituksen esityksestä kutsua ansiokkaalla tavalla liiton hyväksi toimineen ja keskusliiton tarkoitusperiä edistäneen tai teknillisellä alalla tai muuten ansioituneen henkilön. Keskusliiton kunniapuheenjohtajalta tai kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä voi olla edustajakokouksessa vain puhe- ja läsnäolo-oikeus, jos kokous niin päättää.

Keskusliitto perii jäsenjärjestöiltä liittomaksua, jonka suuruus henkilöjäsentä kohden määrätään kalenterivuosittain edellisen vuoden syksyn edustajakokouksessa.

Opiskelijoiden muodostamille valtakunnallisille jäsenjärjestöille liittomaksu voidaan määrätä alennetuksi tai jättää se perimättä.

Henkilöjäsenestä, josta jokin jäsenjärjestö maksaa liittomaksun, ei peritä toista liittomaksua. Tällöin henkilöjäsen voi olla edustajana keskusliiton hallinnossa ja toimielimissä vain siitä jäsenjärjestöstä, joka maksaa hänestä liittomaksun.

Opiskelijoiden valtakunnallisen yhdistyksen henkilöjäsen voi kuitenkin olla edustajana keskusliiton hallinnossa ja toimielimissä nimeämistä seuraavan toimikauden loppuun, vaikka henkilöjäsen valmistumisensa vuoksi siirtyy keskusliiton toisen jäsenjärjestön henkilöjäseneksi ja kyseinen toinen jäsenjärjestö maksaa liittomaksun.

Keskusliitolla on oikeus periä ylimääräinen liittomaksu edustajakokouksen päätöksellä. Päätökseen ylimääräisestä liittomaksusta vaaditaan, että sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneista. Ylimääräisen liittomaksun perintätavasta ja maksatusaikataulusta päättää hallitus.

Edustajakokous voi päättää liittomaksun alentamisperusteista. Liittomaksuun voidaan myöntää alennus henkilöjäsenen opiskelun, sairauden, työttömyyden, lomautuksen, osa-aikaeläkkeen, eläkkeelle siirtymisen, ulkomailla oleskelun, varusmiespalvelun, äitiys-, isyys-, vanhempainvapaan tai hoitovapaan perusteella tai muulla vastaavalla sosiaalisella perusteella tai sillä perusteella, että henkilöjäsen ei lain mukaan voi kuulua keskusliiton kautta työttömyyskassaan. Myös kesken vuotta liittyvän henkilöjäsenen osalta voidaan periä alennettu liittomaksu.

Alennus liittomaksusta voidaan myöntää henkilöjäsenen toimittaman kirjallisen selvityksen perusteella. Alennuspäätöksen tekee keskusliiton hallituksen määräämä toimielin tai toimihenkilö.

Jäsenmaksujen perinnästä voidaan sopia keskusliiton ja jäsenjärjestöjen välillä kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

• Keskusliitto perii jäsenmaksut keskitetysti henkilöjäseniltä. Jäsenjärjestön on hyvissä ajoin ennen kalenterivuoden alkua ilmoitettava keskusliitolle oman jäsenmaksunsa suuruus sekä mahdolliset jäsenmaksun alennusperusteet perintää varten.
• Jäsenjärjestö perii maksut jäseniltään ja maksaa liittomaksut keskusliitolle.

Jäsenjärjestön tulee toimia keskusliiton sääntöjen mukaisesti. Sen on pyrittävä kaikessa toiminnassaan edistämään keskusliiton tarkoituksen toteutumista.

Jäsenjärjestön velvollisuus on lisäksi:

• lähettää keskusliitolle toimintasuunnitelmansa, -kertomuksensa, tilinpäätös, tase ja muut ajankohtaiset tiedot
• ilmoittaa tiedot puheenjohtajasta, sihteeristä ja muista hallituksen jäsenistä
• antaa sääntöjensä muutoksen ennen rekisteröimistä keskusliiton hallitukselle tiedoksi
• noudattaa keskusliiton sääntöjä ja näihin sääntöihin perustuvia päätöksiä,
• toimia yhdyselimenä jäsentensä ja keskusliiton välillä
• tarkistaa ja hyväksyä henkilöjäsenmääränsä keskusliiton kalenterivuoden alussa antaman ilmoituksen perusteella
• maksaa liittomaksut keskusliitolle edustajakokouksen määräämällä tavalla.

Ylintä päätösvaltaa käyttää edustajakokous.

Keskusliiton toimielimiä ovat puheenjohtaja, hallitus ja hallituksen nimeämät alaisuudessaan toimivat muut toimielimet.

Jäsenjärjestöt valitsevat edustajat ja varaedustajat edustajakokoukseen kukin omien sääntöjensä mukaisesti.

Jäsenjärjestö saa edustajia edustajakokoukseen siten, että jokainen alkava kahden prosentin (2%) osuus keskusliiton koko henkilöjäsenmäärästä antaa yhden (1) edustajan. Jäsenjärjestöjen jäsenmäärässä ei huomioida mahdollisia opiskelijajäseniä muiden kuin insinööriopiskelijoiden valtakunnallisen jäsenjärjestön kohdalla. Insinööriopiskelijoiden valtakunnallisen jäsenjärjestön jäsenmäärästä huomioidaan mukaan kolmasosa (1/3) laskettaessa jäsenjärjestön edustajia edustajakokoukseen.

Jokaisella edustajalla on yksi ääni.

Edustajakokokouksen toimikausi on kaksi vuotta. Edustajat ja varaedustajat valitaan edustajakokouksen toimikaudeksi. Edustajakokouksen toimikausi alkaa sääntömääräisestä kevätkokouksesta ja päättyy kauden päättävään sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Opiskelijoita edustava järjestö valitsee kuitenkin edustajansa yhdeksi vuodeksi (puolet toimikaudesta) kerrallaan.

Hallituksen jäsenillä on edustajakokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden keskusliiton palveluksessa oleville toimihenkilöille sekä harkinnan mukaan muille henkilöille hallituksen esityksestä.

Edustajakokous kokoontuu hallituksen kutsusta hallituksen määräämänä aikana ja paikassa.

Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti jäsenjärjestölle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta.

Työmarkkinallisia painostustoimenpiteitä koskevissa asioissa edustajakokous voidaan kutsua koolle vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä.

Edustajakokous kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen:

• toukokuussa kevätkokoukseen ja
• marraskuussa syyskokoukseen.

Ylimääräinen edustajakokous pidetään, milloin edustajakokous niin päättää tai hallitus katsoo sellaisen tarpeelliseksi. Ylimääräinen edustajakokous on myös pidettävä, jos vähintään neljäsosa (1/4) jäsenjärjestöistä tai jäsenjärjestöt, joiden yhteenlaskettu henkilöjäsenmäärä on vähintään neljäsosa (1/4) kaikkien jäsenjärjestöjen edustamasta henkilöjäsenmäärästä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelemiseksi pyytävät.

Asioista, jotka jäsenjärjestöt haluavat edustajakokouksen käsiteltäväksi, on tehtävä kirjallinen esitys hallitukselle:

• kevätkokoukseen 1. huhtikuuta mennessä ja
• syyskokoukseen 1. lokakuuta mennessä.

Edustajakokous päättää keskusliiton keskusjärjestöjäsenyydestä.

Edustajakokouksen toimikauden ensimmäisessä kokouksessa valitaan äänivaltaisista kokousedustajista edustajakokouksen toimikaudelle kaksi henkilöä, jotka toimivat edustajakokouksen puheenjohtajana, ellei edustajakokous toisin päätä.

Kevään edustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• valitaan tarpeelliset toimihenkilöt sekä toimikunnat
• käsitellään hallituksen kertomus edelliseltä toimikaudelta, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
• vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
• päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Syksyn edustajakokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

• valitaan tarpeelliset toimihenkilöt sekä toimikunnat
• hyväksytään keskusliiton seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma sekä talousarvio
• päätetään liittomaksun suuruudesta sekä mahdollisista alentamisperusteista
• päätetään hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta
• valitaan joka neljäs vuosi keskusliiton puheenjohtaja, joka toimii myös hallituksen puheenjohtajana
• valitaan joka neljäs vuosi kolme (3) keskusliiton varapuheenjohtajaa. Varapuheenjohtajien toimenkuvat vahvistetaan edustajakokouksen vaaliohjesäännön mukaisesti
• valitaan keskusliiton hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä henkilökohtaiset hallituksen varajäsenet varapuheenjohtajiksi valituille
• valitaan yhdestä kolmeen (1-3) tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
• päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Edustajakokous voi päättää ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu, jos asian käsittelyä kannattaa kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä eikä yhdistyslain 24 § aseta estettä asian käsittelylle.

Edustajakokouksen kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa ja pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan vähintään kaksi (2) kokousedustajaa.

Keskusliiton puheenjohtajan toimikausi on neljä (4) vuotta. Jos puheenjohtaja eroaa kesken toimikauden tai on pysyvästi estynyt hoitamasta tehtävää, hallitus kutsuu ylimääräisen edustajakokouksen valitsemaan uuden puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Puheenjohtaja hoitaa tehtäväänsä päätoimisesti.

Puheenjohtajan vaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos vaalissa on useampi kuin yksi ehdokas. Jos joku ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hän on tullut valituksi. Muuten toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.  Äänten jakautuessa toisessa äänestyksessä tasan ratkaisee arpa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kolme (3) varapuheenjohtajaa ja vähintään kuusi (6) ja enintään neljätoista (14) muuta hallituksen jäsentä. Varapuheenjohtajilla ja hallituksen muilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.

Hallituksen varapuheenjohtajien ja muiden jäsenten sekä varajäsenten toimikausi on neljä vuotta ja päättyy toimikauden päättävässä edustajakokouksessa.

Opiskelijoita edustava hallituksen jäsen ja varajäsen ovat kuitenkin erovuorossa joka toinen vuosi.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet on pyrittävä valitsemaan siten, että hallitus edustaa mahdollisimman laajapohjaisesti keskusliiton jäsenjärjestöjä.

Hallituksen jäsenistä yksi (1) ja hänen varajäsenensä on valittava opiskelijoiden piiristä.

Hallituksen vaali suoritetaan edustajakokouksen vahvistaman ohjesäännön mukaisesti.

Hallituksen tulee hoitaa keskusliiton asioita ja johtaa sen toimintaa yhdistyslain ja keskusliiton sääntöjen mukaisesti.

Hallituksen tehtävä on:

• kutsua koolle edustajakokous sekä valmistella sille päätettäväksi esitettävät asiat
• huolehtia keskusliiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatimisesta
• laatia keskusliiton toimintasuunnitelma ja budjetti edustajakokoukselle
• vastata keskusliiton taloudenhoidosta
• panna toimeen edustajakokouksen tekemät päätökset
• päättää koko keskusliittoa koskevista työmarkkinatoimenpiteistä, elleivät ne edustajakokouksen hyväksymän ohjesäännön mukaan kuulu muulle toimielimelle
• tehdä edustajakokoukselle esitykset rahastojen ja säätiöiden perustamisesta ja niiden säännöistä
• ottaa ja erottaa keskusliiton toimihenkilöt, ellei hallitus ole siirtänyt päätösvaltaa muulle keskusliiton toimielimelle tai toimihenkilölle
• päättää puheenjohtajan työsuhteen ehdoista
• asettaa avukseen tarpeen mukaan erilaisia toimielimiä sekä määrätä niiden tehtävät ja toimiajat
• päättää keskusliiton muista kuin keskusjärjestöjäsenyyksistä ja valita keskusliiton edustajat toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittäviin yhteisöihin
• edustaa keskusliittoa
• antaa takauksia tapauksissa, jotka tukevat keskusliiton toiminnan tarkoitusta ja tavoitteiden toteuttamista
• toteuttaa muut keskusliiton toiminnan edellyttämät tehtävät.

Hallitus voi päättää keskusliiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja, tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja puolet (1/2) hallituksen jäsenistä osallistuvat päätöksentekoon.

Hallituksen päätöksentekomenettelystä ja kokouskäytännöstä määrätään tarkemmin hallituksen hyväksymässä hallinnon ohjesäännössä.

Keskusliiton nimen kirjoittavat keskusliiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajat tai hallituksen nimenkirjoittajiksi valitsemat toimihenkilöt kaksi (2) aina yhdessä.

Keskusliiton toiminta- ja tilivuotena on kalenterivuosi.

Tilintarkastajien on suoritettava tehtävänsä ja annettava tilitarkastuskertomus ennen maaliskuun loppua.

Jäsenjärjestö voi erota keskusliitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisestaan edustajakokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenjärjestön on annettava selvitys siitä, että eroamispäätös on tehty jäsenjärjestön sääntöjen mukaisesti.

Keskusliitolla on oikeus periä eroavalta jäsenjärjestöltä liittomaksut sen vuoden loppuun asti, jona eroaminen on tapahtunut.

Edustajakokous voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenjärjestön, joka huomautuksista huolimatta toimii vastoin keskusliiton tarkoitusperiä tai jättää näiden sääntöjen mukaiset velvollisuudet hoitamatta. Erottamispäätökseen vaaditaan kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Jäsenjärjestöllä, joka eroaa tai erotetaan keskusliitosta, ei ole mitään oikeutta keskusliiton omaisuuteen.

Kokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä ole toisin määrätty:

• se mielipide, jota kannattaa yli puolet (½) äänestyksessä annetuista äänistä
• asiakysymyksissä äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa
• ja vaalissa äänten mennessä tasan arvalla ratkaistava tulos.

Keskusliiton luottamustehtävään voidaan valita henkilöjäsen, joka on hoitanut kaikki jäsenmaksu velvoitteensa.

Keskusliittoon työsuhteessa oleva ei ole vaalikelpoinen edustajakokouksen edustajaksi tai varaedustajaksi eikä hallituksen varapuheenjohtajaksi, jäseneksi tai varajäseneksi. Keskusliiton puheenjohtajaksi voidaan kuitenkin edellä sanotusta huolimatta valita keskusliittoon työsuhteessa oleva henkilö. Mikäli edustajakokouksen edustaja tai varaedustaja tai varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen tai varajäsen tulee keskusliiton palvelukseen, on hänen erottava keskusliiton luottamustoimesta.

Henkilöjäsenyydestä eronnut tai erotettu menettää heti vaalikelpoisuutensa ja oikeutensa keskusliiton luottamustehtäviin.

Jos edustajakokouksen edustaja tai varaedustaja valitaan keskusliiton hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, hän on tällöin estynyt osallistumasta edustajakokoukseen äänivaltaisena edustajana.

Edustajakokous voi muuttaa näitä sääntöjä yhdessä kokouksessa, jos se on päätöksestä yksimielinen.

Muussa tapauksessa ehdotus sääntöjen muuttamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä edustajakokouksessa, joista toinen on sääntömääräinen ja joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan molemmissa kokouksissa kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Keskusliiton purkamisesta on päätettävä kahdessa peräkkäisessä edustajakokouksessa, joista toinen on sääntömääräinen ja joiden välillä on oltava vähintään yksi (1) kuukausi. Keskusliiton purkamiseen vaaditaan molemmissa kokouksissa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

Keskusliiton purkauduttua sen varat luovutetaan lähinnä keskusliiton tarkoitusperiä vastaavalle rekisteröidylle yhdistykselle, jonka on käytettävä varat viimeisen edustajakokouksen päätöksen mukaisesti.

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.