Miksi työ kuormittaa mieltä?

Suomessa joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle aivan liian usein. Perinteisesti suuriin syy ovat olleet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat kuitenkin kirineet rinnalle ja joinakin vuosina jopa ohi.

Tuki- ja liikuntaelin -syitä voidaan vähentää kuntouksen ja ennaltaehkäisyn keinoin. Mielenterveyden osalta Suomessa vallitsee kuitenkin kriisi, mielenterveyden, työkyvyn ja sitä kautta myös tuottavuuden kriisi. Mielenterveyden ongelmiin liittyvä inhimillinen hätä ja kärsimys on suurin huolenaihe, mutta emme voi sulkea silmiämme tämän yhteiskunnalliseltakaan merkitykseltä.

Mielenterveyden kriisi on ennen kaikkea nuorempien ihmisten kriisi. Tämä tarkoittaa, että ongelman vaikutukset ja seuraukset vain kasvavat tulevaisuudessa. Alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista.

Ongelma on yhteiskunnassa tunnistettu ja tilastoitu selkeästi. Silti korjausehdotuksia ja varsinkaan korjausyrityksiä on kovin vähän. Kriisi ei ole syntynyt yhdessä yössä, eikä sitä korjata helposti tai hetkessä, mutta aika toimia on juuri nyt.

Tarvitaan toimia, joiden tarkoituksena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvia sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä merkittävästi, tukea työikäisten mielenterveyttä ja työkykyä sekä mahdollistaa heidän jatkamisensa työelämässä pidempään ja säästää yhteiskunnallisia kustannuksia sekä lisätä tuottavuutta ja työelämän laatua.

Ratkaisuiksi tarvitaan sekä 1) Ennaltaehkäiseviä toimi työpaikoilla, 2) julkisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen, 3) kuntoutuksen ja uudelleentyöllistymisen tukeminen että 4) asenteisiin vaikuttaminen ja tietoisuuden lisääntyminen.

Insinööriliiton ratkaisuja

1) Ennaltaehkäisevät toimet työpaikoilla

• Luodaan mielenterveyttä tukeva työympäristö. Lisätään työn työntekijälähtöistä joustavuutta työaikapankkien, etätyön ja osa-aikatyön oikealla kehittämisellä. Tämä merkitsee, että asiasta tarvitaan sääntelyä.
• Tehostetaan työaikaseurantaa ja työn kuormituksen seurantaa. Annetaan viranomaisille riittävät resurssit puuttua ja valvoa. Lisätään työturvallisuuslakiin psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemin.
• Luodaan koulutusvelvoite esihenkilöille: mielenterveyden tukeminen, varhaisesta puuttuminen ja joustavien ratkaisujen löytäminen.
• Lisää resursseja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Työterveyteen lisää lyhytterapiaa tarjolle sekä keskusteluapua ilman pitkiä jonotusaikoja. Tarvittaessa taloudellinen kannuste yrityksille lisätä näitä työterveyssopimuksiin
• Kannustetaan yrityksiä luomaan ja ottamaan käyttöön ”takaisin työhön”- malli ja tekemään työn uudelleenjärjestelyjä tilapäisesti kuormituksen vähentämiseksi

2) Julkisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen

• Laajennetaan terapiatakuu kaikille ikäryhmille. Kaikkien mielenterveyden häiriöistä kärsivien pitää päästä lyhytterapiaan nopeasti.
• Luodaan lisää ja parempia digitaalisia mielenterveyden palveluita. Tarvitaan käyttäjäystävällisyyttä ja skaalautuvuutta.
• Kolminkertaistetaan psykiatrien, psykologien ja psykoterapeuttien koulutusmäärät
• Annetaan psykologeille ja psykoterapeuteille oikeus kirjoittaa lyhyitä sairauslomia, mikä helpottaisi hoitoon pääsyä.

3) Kuntoutuksen ja uudelleentyöllistymisen tukeminen

• Lisätään työvoimapalveluiden ja mielenterveyspalveluiden yhteistyötä. Henkilökohtainen työllistymistuki, jossa työvoimaviranomainen ja mielenterveyspalvelut tekevät yhteistyötä.
• Parannetaan insentiivejä työnantajille, kun nämä palkkaavat mielenterveysperusteisesti osatyökykyisiä henkilöitä.
• Luodaan yrityksille velvoite tehdä kohtuullisia mukautuksia työtehtäviin mielenterveysperusteisesti.

4) Asenteisiin vaikuttaminen ja tietoisuuden lisääminen

• Luodaan kansallinen mielenterveysstrategia, jossa työhyvinvointi on keskiössä. Tuetaan tässä asennemuutosta työpaikoilla, puretaan mielenterveyttä ja työn joustavuutta koskevia tabuja.
• Tarkastellaan ja muutetaan vakuutusyhtiöiden ja Kelan toimintaa. Tavoitteena järjestelmän kehittäminen niin, että mielenterveyden häiriöt johtavat harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle ja useammin tehokkaaseen kuntoutukseen.