Liiton jäsenten hoidettuja työsuhdeasioita
Insinööriliiton juristit ja asiantuntijat avustavat vuosittain jäseniä lukuisissa työsuhteisiin liittyvissä riidoissa ja ongelmissa. Liiton juristit avustavat jäseniä myös tuomioistuinprosessissa, jos jäsenelle on myönnetty oikeusapu (lue lisää liiton oikeusavusta). Juristin apu neuvotteluissa on merkittävä rahallinen etu jäsenelle. Jo pelkästään työ- tai johtajasopimuksen tarkistuttaminen ulkopuolisella juristilla voi maksaa 100 – 500 euroa. Jos ongelmatilanteessa käydään neuvotteluja tai juristi laatii kirjelmiä, juristin kustannukset voivat nousta tuhansiin euroihin. Tuomioistuinprosessissa kulut ovat helposti yli kymppitonnin ja kulut melko usein jäävät häviäjän maksettavaksi.
Alla esimerkkejä tilanteista, joissa jäsen on saanut työsuhdeneuvonnasta apua.
Työnantaja vaati jäsentä maksamaan liikaa maksetun palkan takaisin. Jäsenen mielestä hänelle oli kuitenkin jäänyt maksamatta palkkaa. Työnantajan vaatima summa oli kertynyt usealta vuodelta ja summa vastasi melkein 6 kuukauden palkkaa. Liiton juristi selvitti asiaa ja kävi sen jälkeen työnantajan kanssa neuvotteluja asiasta. Asia saatiin sovittua siten, että sekä työnantaja että jäsen luopuivat vaatimuksistaan.
Jäsen oli yhteydessä työsuhdeneuvontaan palkasta ja tehtävän vaativuusluokituksesta. Liiton asiantuntija selvitti asiaa ja näytti siltä, ettei palkka ollut työehtosopimuksen mukainen. Asiantuntija oli yhteydessä työnantajaan ja työnantaja taipui korjaamaan palkkaa ylöspäin. Jäsenen saama hyöty palkankorotuksesta oli noin 2000 euroa per vuosi.
Jäsenen työsuhde oli päättynyt ja hänellä jäi lomia pitämättä. Työnantaja ei maksanut lomakorvausta lopputilissä. Liiton juristi lähetti työnantajalle vaatimuksen maksaa lomakorvaus sekä odotusajan palkka. Vaatimuksen jälkeen työnantaja maksoi vaaditun summan. Jäsenen saama hyöty noin 3500 euroa.
Jäsenen työsuhde päätettiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Ennen irtisanomista oli käyty yhteistoimintaneuvottelut. Jäsenen työtehtävää ja irtisanomista ei oltu neuvotteluissa käsitelty liiton näkemyksen mukaan lain edellyttämällä tavalla. Liiton juristi pyysi yhteistoiminta-asiamiehen lausunnon neuvotteluiden lainmukaisuudesta ja yhteistoiminta-asiamies päätyi samalle kannalle. Lausunnon jälkeen asia sovittiin yhteistoimintalain mukaisella hyvityksellä, jonka määrä oli hieman alle kymmenen tuhatta euroa.
Jäsen oli ollut sairaana. Työnantaja oli maksanut sairausajan palkkaa lyhyemmältä ajalta kuin sovellettava työehtosopimus määräsi. Liiton juristi oli yhteydessä työnantajaan. Neuvotteluiden jälkeen työnantaja taipui maksamaan puuttuvan palkan. Jäsenen saama hyöty 1500 euroa.
Jäsenellä oli usealta vuodelta saamatta ylityökorvauksia. Ylityötunnit oli ajallaan merkitty työnantajan järjestelmään ja esimies oli ne hyväksynyt. Työnantaja oli kuitenkin jättänyt ne maksamatta. Osa tunneista oli vanhentunut, mutta loppuosa saatavista saatiin liiton juristin tekemän vaatimuksen ja neuvotteluiden jälkeen maksuun. Jäsenen saama hyöty noin 7500 euroa.
Jäsen oli ollut pitkään sairauslomalla ja työnantaja oli päätynyt irtisanomaan jäsenen työkyvyn pysyvän alentumisen vuoksi. Liiton juristi katsoi, ettei työnantaja ollut selvittänyt muun työn tarjoamista tai työtehtävien mukauttamista riittävällä tavalla ennen irtisanomista. Asiasta neuvoteltiin työnantajan kanssa ja asia sovittiin 5 kuukauden palkkaa vastaavalla korvauksella.
Jäsenelle ei työsuhteen päätyttyä ollut toimitettu pyydettyä työtodistusta. Liiton asiantuntija oli yhteydessä työnantajaan ja vaati toimittamaan todistuksen sillä uhalla, että asia siirretään työsuojeluviranomaiselle. Työnantaja toimitti tämän jälkeen pyydetyn työtodistuksen.
Jäsen oli irtisanottu työkyvyn pysyvän alentumisen jälkeen. Jäsen oli ollut sairauslomalla yli vuoden. Tämän jälkeen oli käyty kolmikantaneuvottelut, joissa oli selvitetty mahdollisuuksia työhön paluuseen työkokeilun kautta. Työhön paluuta oli yritetty jo kahteen otteeseen tätä ennen tuloksetta. Yhtiö päätyi irtisanomaan jäsenen, koska lääketieteellisen selvityksen mukaan työkyky ei olisi riittänyt työhön paluuseen. Tämän jälkeen jäsenen terveydentila oli kuitenkin parantunut, mutta jäsen ei ollut toimittanut uusia lääkärintodistuksia työnantajalle. Työnantaja ei myöskään ollut irtisanomisajalla jäseneen yhteydessä. Asiassa nostettiin kanne, mutta käräjäoikeus ratkaisi asian työnantajan hyväksi. Asiasta valitettiin hovioikeuteen. Hovioikeus katsoi, ettei jäsenen työkyky ollut lääkärintodistusten perusteella siten, että työnantajan olisi tullut jatkaa työsuhdetta. Myös hovioikeus ratkaisi asian työnantajan hyväksi ja oikeudenkäyntikulut tuomittiin hävinneen osapuolen maksettavaksi. Jäsenelle oli myönnetty oikeusapu ja liiton juristi avusti jäsentä tuomioistuimessa ja liitto maksoi oikeudenkäyntikulut. Jäsenen saama hyöty kokonaisuudessaan lähes 50 000 euroa, koska työnantajan oikeudenkäyntikulut olivat yksinään lähes 30 000 euroa.
Jäsenen työsuhde oli päätetty tuotannollisella ja taloudellisella syyllä. Samaan aikaan irtisanottiin muitakin työntekijöitä. Yhtiöön oli palkattu irtisanomisajalla uusia työntekijöitä tehtäviin, joihin jäsen olisi ollut mielestään soveltuva. Asiasta neuvoteltiin tuloksetta. Jäsenelle myönnettiin oikeusapu ja liiton juristi nosti kanteen. Jäsen oli työllistynyt nopeasti työsuhteen päättymisen jälkeen, joten tuomioistuinsovittelussa asiassa päästiin sovintoon 6 kuukauden palkalla.
Jäsen (nainen) oli työskennellyt useita vuosia samanlaisissa tehtävissä kuin miesinsinööri. Miesinsinöörille oli kuitenkin maksettu huomattavasti isompaa palkkaa. Jäsen teki tuloksellisempaa työtä ja hänellä oli myös vastuullisempia tehtäviä. Vuosien saatossa palkkaero oli vain kasvanut. Liiton juristi pyysi asiaan tasa-arvovaltuutetun lausunnon, jossa todettiin, että kyse palkkasyrjinnästä. Työnantaja ei siis kyennyt esittämään palkkaerolle mitään objektiivista syytä. Palkkaero korjattiin ja työnantaja myös takautuvasti palkkoja. Jäsenen saama hyöty noin 50 000 euroa.
Jäsen oli työskennellyt samassa työpaikassa yli 30 vuotta. Työnantaja halusi päättää työsuhteen ilman kunnollista syytä. Liiton juristi avusti päättösopimuksen tekemisessä. Jäsenen saama hyöty noin 18kk palkka.
Jäsenen kanssa oli tehty useampi perättäinen määräaikainen työsopimus erilaisilla perusteilla parin vuoden ajan. Sen jälkeen työsuhdetta ei enää jatkettu. Liiton juristi pyysi työnantajalta selvitystä määräaikaisuuden perusteista. Työnantaja ilmoitti, ettei kyseistä työtä ollut enää tarjolla. Asia sovittiin neuvotteluiden jälkeen 3 kuukauden palkkaa vastaavalla korvauksella.
Jäsen oli tehnyt kesätyösopimuksen. Työnantaja ilmoitti jäsenelle purkavansa sopimuksen koeaikaan vedoten ennen työn alkamista. Liiton juristi vaati tämän jälkeen korvausta perusteettomasta päättämisestä, koska koeaikapurun voi tehdä vasta työn alettua. Asia sovittiin vaatimuksen jälkeen. Jäsenen saama hyöty 3 kuukauden palkka.
Jäsenellä oli palkkasaatavia, joita entinen työnantaja ei suostunut maksamaan vaatimuksen jälkeenkään. Jäsenelle myönnettiin oikeusapu ja liiton juristi nosti kanteen. Tuomioistuin antoi asiassa yksipuolisen tuomion, koska entinen työnantaja ei vastannut kanteeseen. Tämän jälkeen liiton juristi siirsi asian ulosottoon ja ulosoton perittyä saatavat, ne tilitettiin jäsenelle. Jäsenen saama hyöty noin 30 000 euroa.
Jäsenellä oli palkkasaatavia, joita työnantaja ei ollut maksanut työsuhteen aikana. Kyse oli ylityökorvauksista, lomarahasta sekä työsopimuksessa sovitusta palkanlisästä. Liiton juristi lähetti vaatimuksen, mutta työnantaja kieltäytyi maksamasta. Jäsenelle myönnettiin oikeusapu ja liiton juristi nosti kanteen. Asiassa päästiin sovintoon tuomioistuimen valmisteluistunnon jälkeen ja työnantaja maksoi kaikki vaaditut saatavat. Jäsenen saama hyöty noin 5000 euroa.
Jäsentä syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta ja jäsen ei omasta mielestään ollut syyllistynyt rikokseen. Liiton juristi avusti jäsentä poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Syyte hylättiin.
Jäsen oli syytettynä palvelusrikoksesta. Liiton juristi avusti jäsentä oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin tuomitsi rikoksesta, mutta jätti rangaistuksen tuomitsematta.