Opinto-, vuorottelu- ja palkaton vapaa
Opintovapaa
Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, kun päätoiminen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Opintovapaata voi tällöin saada enintään kaksi vuotta viiden vuoden pituisena aikana yhdessä tai useammassa erässä.
Työntekijällä on oikeus enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen, jos työsuhde on kestänyt samaan työnantajaan yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta.
Yli viisi päivää kestävää opintovapaata on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväksi, hakemus on tehtävä työnantajalle kirjallisesti tai suullisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintovapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös muunlaisesta järjestelystä.
Jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa mainittuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella kerrallaan. Jos kyseessä on harvemmin kuin kuuden kuukauden väliajoin toistuva koulutus, työnantaja saa siirtää opintovapaata enintään siihen asti, kun seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työnantaja voi tällä perusteella siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin, mikäli työnantajan palveluksessa on vähintään viisi työntekijää. Työnantajalla ei ole oikeutta evätä opintovapaata.
Työnantajan tulee ilmoittaa hakijalle opintovapaan myöntämisestä tai siirtämisestä.
Työntekijällä on oikeus siirtää yli viideksi päiväksi myönnetyn opintovapaan käyttöä enintään vuodella, ellei siitä aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämistä tai siirtoa koskeva hakemus on aina tehtävä kirjallisesti ja se on annettava työnantajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista.
Työntekijällä on oikeus keskeyttää opintovapaa, joka on myönnetty yli 50 työpäiväksi. Keskeyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle kirjallisesti viimeistään neljä viikkoa ennen työhön palaamista. Mikäli työnantaja on tehnyt opintovapaan ajaksi määräaikaisen työsopimuksen opintovapaalla olevan työntekijän sijaisen kanssa, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaalla olevaa työntekijää työhön aikana, jona sijaisen työsopimus lain tai työehtosopimuksen mukaan on pidettävä voimassa. Työnantajan on viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle ratkaisunsa työntekijän tekemän keskeyttämispyynnön vuoksi.
Jos työntekijä on työkyvytön opintovapaan aikana sairauden, synnytyksen tai tapaturman vuoksi ja työkyvyttömyys kestää yli seitsemän päivää, yli menevää aikaa ei lueta opintovapaaseen, mikäli työntekijä sitä viipymättä työnantajalta pyytää. Tällä tavoin työntekijä voi käyttää keskeytyneen opintovapaan myöhemmin hyväkseen.
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaasta säädetään vuorotteluvapaalaissa. Vuorotteluvapaaksi kutsutaan järjestelyä, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautetaan palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuuteen.
Työntekijällä ei ole ehdotonta oikeutta vuorotteluvapaaseen. Vapaan pitäminen edellyttää asiasta sopimista työnantajan kanssa. Vuorottelusopimus on tehtävä kirjallisesti.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työntekijä on hankkinut työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Jos työntekijä on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Työssäoloaika lasketaan työntekijän eläkelaissa tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella (työhistoriaedellytys).
Lisäksi edellytyksenä on, että vuorottelijan työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon (työssäoloedellytys). Työssäoloedellytyksen voi täyttää vain kokoaikainen työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on enemmän kuin 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta.
Palkaton vapaa
Työntekijän ja työnantajan sopimasta palkattomasta vapaasta ei säädetä laissa. Palkattoman vapaan ajalta ei kerry vuosilomaa ja sillä voi olla muitakin vaikutuksia aikaan sidottuihin etuuksiin. On suositeltavaa olla yhteydessä liittoon, jos harkitsee palkattoman vapaan pitämistä.