Siirtyminen yrittäjäksi
Yrittäjäksi siirtyminen vaatii itse liikeidean lisäksi paljon selvitystyötä. Yrittäjäksi voi alkaa paitsi perustamalla yrityksen myös ostamalla jo toimivan yrityksen tai lähtemällä osakkaaksi toiseen yritykseen. Muutaman osakkeen omistaminen ei tee tietenkään tee kenestäkään yrittäjää, vaan yrittäjällä on merkittävä omistusosuus yrityksestä, johtava asema yrityksessä ja lisäksi hän on monesti ihan konkreettisesti mukana yrityksen toiminnassa.
On vaikeaa antaa kaiken kattavaa ohjeistusta siihen, mitä kaikkea yrittäjän pitää ottaa huomioon. Merkitystä on sillä, minkä tyyppistä yritystä on perustamassa. Ennen yrityksen perustamista kannattaa selvittää, onko liikeidea kannattava ja onko yrittäjyys muutoin sinulle sopivaa. Suomi.fi portaalista löytyy yrittäjyystesti sekä apua liikeidean hahmottelemiseen. Uusyrityskeskukset tarjoavat myös ilmaista neuvontaa
Yritys perustetaan rekisteröimällä yritys kaupparekisteriin.
Osakeyhtiö eroaa muista yhtiömuodoista pääasiassa siten, että yhtiön osakkaalla on rajattu vastuu. Muissa yhtiömuodoissa yrittäjä tai osakkaat vastaavat veloista koko omaisuudellaan. Yhtiömuodoista voit lukea lisää esimerkiksi kaupparekisterin sivuilta.
Osakassopimus on ensinnäkin syytä lukea erittäin huolellisesti. Liiton nettisivujen jäsensivuilta löytyy Osakassopimusopas, johon kannattaa tutustua huolella. Voit myös lähettää sopimusluonnoksen liiton juristeille kommentoitavaksi, jos sopimuksen sisältö on epäselvä.
Jos olet tekemässä osakassopimusta yhtiössäsi, se on syytä teettää yhtiöoikeutta tuntevalla juristilla. Netistä löytyvien mallilausekkeiden tai sopimusten käyttö ei ole suositeltavaa, koska mallit eivät useinkaan ole suoraan sovellettavissa juuri sinun yrityksesi tarpeisiin. Vääränlaisen sopimuksen käyttö voi myöhemmin johtaa kalliisiin ongelmiin.
Freelancer voi toimia työsuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. On mahdollista, että freelancer on samaan aikaan työsuhteessa eri yrityksiin ja tekee osan töistä toimeksiantoina. Sosiaaliturvan järjestäminen on kuitenkin freelance-työssä haasteellista.
Saat apua toimeksinantosopimuksen tekemiseen jäsensivuilla olevasta Toimeksiantosopimusoppaasta.
Kevytyrittäjä tai osuuskunnan kautta työskentelevä on sosiaaliturvan kannalta usein myös yrittäjä, vaikka laskutusosuuskunta hoitaisi työnantajamaksut. Työttömyysturvalainsäädännön kannalta henkilö on joko yrittäjä tai työntekijä, mikä tarkoittaa, että työttömyystilanteessa jää helposti tyhjän päälle. Lue lisää aiheesta KOKO-kassan sivuilta ja Suomi.fi sivuilta.
Jos teet toimeksiantoja ilman työsuhdetta, on tärkeää sopia palkkioista, vastuista ja velvollisuuksista kirjallisesti. Saat apua toimeksiantosopimuksen tekemiseen jäsensivuilla olevasta Toimeksiantosopimusoppaasta.
Huomaathan, että jos tarjoat palveluita tai tuotteita yksityisille ihmisille, sinun tulee myös noudattaa kuluttajansuojalakia.
Yrittäjän työttömyysturva on järjestetty omaan työttömyyskassaan. Työttömyysturvassa kaikki työ, jota ei ole tehty työ- tai virkasuhteessa, katsotaan yritystoiminnaksi. Omistusosuudella tai muodollisella asemalla ei ole merkitystä näissä tilanteissa. Jos työskentelee esimerkiksi laskutusosuuskunnan (niin kutsuttu kevytyrittäjä) kautta, on työttömyysturvan näkökulmasta yrittäjä.
Vaikka työttömyysturvan kannalta olisi yrittäjä, voi silti täyttää palkansaajan työssäoloehtoa muussa työssä. Yrittäjänä tehty työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa riippumatta siitä, onko kyseessä pää- vai sivutoiminen yritystoiminta. Pelkkä yrittäjämääritelmän täyttäminen ei tee henkilöstä päätoimista yrittäjää tai poista oikeutta palkansaajan päivärahaan. Lisätietoa KOKO- ja SYT-kassan sivuilta.
Yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Vakuutus on pakollinen, jos yrittäjä täyttää eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset. Vakuutus pitää ottaa kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. Yrittäjä voi ottaa eläkevakuutuksen joko työeläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos alalla toimii sellainen.
Eläkevakuutus otetaan YEL-työtulon perusteella, jonka tulee vastata yrittäjän työpanosta. Työtulon perusteella lasketaan eläkkeen määrä ja vakuutusmaksu. YEL:n mukaisen työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka keskimäärin vastaa kyseisestä työstä maksettua korvausta. YEL-työtulo ei siis perustu suoraan yrityksen liikevaihtoon tai verotettavaan ansiotuloon. Lisätietoa Eläketurvakeskuksen sivuilta Työeläke.fi.
Yritys rekisteröidään perustamisvaiheessa myös verottajan rekisteriin. Yritys saa tällöin y-tunnuksen. Yritys maksaa ennakkoveroa arvioidun tulon perusteella. Ennakkoveron voi myös maksaa erissä. Jos tulo on arvioitua suurempi tai pienempi, voi ennakkoveroon hakea muutosta. Liitto ei anna varsinaista verokonsultointia. Yrityksen veroasioista tietoa verottajan sivuilla.
Starttirahaa voi saada yrittäjäksi ryhtyvä tai sivutoimisen yrityksen laajentuessa päätoimiseksi. Starttirahaa maksetaan vain, jos se on tarpeellista toimeentulon kannalta. Edellytykset saada starttirahaa on hyvä selvittää ennen yrityksen perustamista. Lisätietoa aloittavan yrittäjän starttirahasta saa TE-toimiston verkkosivulta.
YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen, ellei työtulo alita vakuutusmäärää. Liiton jäsenyyteen kuuluu ammatillinen vastuuvakuutus. Vakuutusasiat tulee kuitenkin tarkistaa vakuutusyhtiöstä, jotta vakuutukset ovat yrityksen toiminnan kannalta riittävät. Jos yritykseen on tarkoitus palkata työntekijöitä, pakollisiin vakuutuksiin kuuluvat työntekijöille otettavat työntekijän eläkevakuutus TyEL, lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Työnantaja maksaa myös työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuja.
Työsuhdeasioista löydät tietoa esimerkiksi liiton sivuilla olevasta Työsuhdeoppaasta. Työantajan tulee palkkoja maksaessaan suorittaa ennakonpidätys ja maksaa eläke- ja sosiaaliturvamaksut. Verohallinnon sivuille on koottu eri maksuista ohjeet.