Vuosiloma
Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa. Työehtosopimuksissa voi olla tarkentavia määräyksiä esimerkiksi vuosiloman ja sen ajalta maksettavan palkan tai korvausten määräytymisestä. Työehtosopimuksen työntekijälle edullisempi ehto syrjäyttää vuosilomalain säännökset.
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1. huhtikuuta ja päättyy 31. maaliskuuta. Lomanmääräytymisvuosi on se ajanjakso, jonka aikana tietylle lomavuodelle kuuluvat lomat ansaitaan.
(Täysi) Lomanmääräytymiskuukausi on sellainen lomanmääräytymisvuoden kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijällä on vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista päivää (niin sanottu 14 päivän sääntö). Työssäolopäiviksi hyväksytään kaikki työpäivät riippumatta niiden pituudesta. Mikäli työntekijä on työsopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan 14:ää päivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, katsotaan täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia (niin sanottu 35 tunnin sääntö). Kertymäsäännöt ovat vaihtoehtoisia.
Vuosiloman pituus määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. Lähtökohtaisesti jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan lomaa kaksi arkipäivää. Tällöin täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy lomaa 24 päivää. Jos työsuhde on keskeytyksittä jatkunut vähintään vuoden ajan 31. maaliskuuta mennessä, on työntekijä ansainnut lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Tässä tapauksessa täyden lomanmääräytymisvuoden aikana kertyy 30 päivää vuosilomaa. Tällöin 24 lomapäivää ylittävä osuus on talvilomaa. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.
Työssäolon veroinen aika on lueteltu vuosilomalaissa. Tätä aikaa pidetään työssäolona laskettaessa täysien lomanmääräytymiskuukausien määrää.
Työssäolonveroisena pidetään muun muassa:
- oma vuosiloma
- osa tietyistä perhevapaa-ajoista
- sairaus tai tapaturma, kuitenkin enintään 75 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana
- lomautus, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan
- lomauttamista vastaava työviikkojen lyhentäminen, kuitenkin enintään kuusi kuukautta kerrallaan
- opintovapaa, kuitenkin enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuoden aikana ja vain, jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön
- muu syy, mikäli työnantaja on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan.
Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Vuosiloman kesälomaosuus tulee antaa lähtökohtaisesti yhdenjaksoisena aikavälillä 2.5.–30.9 (lomakausi). Mahdollinen talviloma annetaan ennen seuraavan lomakauden alkua. Talvilomaksi kutsutaan vuosiloman 24 päivää ylittävää osaa. Jos lomaa on kertynyt korkeintaan 24 päivää, talvilomaa ei tule annettavaksi.
Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Kuukauden ilmoitusaika on ehdoton pääsääntö. Kahden viikon ilmoitusaika tulee kyseeseen, jos kuukauden ilmoitusaikaa ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa (työnantaja odottaa esimerkiksi merkittävää tilausta). Tällöinkin lomasta on ilmoitettava niin pian kuin se on mahdollista ja viimeistään kaksi viikkoa aiemmin.
Työnantajan ilmoitus vuosiloman ajankohdasta on sitova ja työntekijän on voitava luottaa ilmoitukseen. Työnantajalla ei ole oikeutta muuttaa, siirtää tai peruttaa sovittua lomaa. Muutoksista voidaan sopia.
Jos työnantaja kuitenkin siirtää, muuttaa tai peruuttaa jo sovitun loman, työnantaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Korvattavaksi voivat tulla kulut matkan peruuttamisesta, erilaisiin tilaisuuksin hankitut liput tai muut vastaavat kustannukset.
Työnantaja määrää lopullisen loman pitämisen ajankohdan ja voi näin muuttaa loman alkamisaikaa, vaikkakin tästä seuraa vahingonkorvausvastuu. Jos työntekijä sen sijaan ehtii jäädä lomalle, jo alkanutta lomaa työnantaja ei voi keskeyttää.
Lomarahasta (kutsutaan myös lomaltapaluurahaksi) ei säädetä laissa. Palkanosa perustuu työehtosopimusten tai työsopimuksen määräyksiin. Lomarahana maksetaan yleensä 50 prosenttia vuosilomapalkan määrästä.
Lomarahan maksamisen ehtona on usein se, että loma tosiasiassa pidetään. Lomakorvauksesta ei näin ollen yleensä makseta lomarahaa. Lomarahan maksamisen edellytykset täytyy kuitenkin tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.
Työntekijällä on siis oikeus saada palkkaan kuuluvat luontoisedut vuosiloman aikana eikä niitä siksi oteta huomioon vuosilomapalkkaa laskettaessa. Tällaisia etuja ovat muun muassa asunto-, auto- ja puhelinedut.
Siltä osin kuin luontoisedut eivät ole työntekijän käytettävissä loman aikana kuten lounasetu, ne on korvattava vuosilomapalkkaan sisältyvällä rahaerällä. Luontoisedun arvo lasketaan verohallituksen ennakonpidätystä varten vuosittain vahvistaman raha-arvon mukaan, ellei suuremmasta rahakorvauksesta ole sovittu. Jos ruoasta peritään työntekijältä vähintään verotusarvon mukainen maksu, edun saamatta jäämistä loma-aikana ei huomioida lomapalkassa.
Jos työntekijä on sairauden, tapaturman tai synnytyksen vuoksi työkyvytön vuosilomansa tai se osan alkaessa, on loma hänen pyynnöstään siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työntekijällä on vastaava oikeus loman siirtämiseen, mikäli työntekijä ennen loman alkamista tietää joutuvansa lomansa aikana sairaanhoitoon.
Jos sairaudesta, tapaturmasta tai synnytyksestä johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta loman siirtämistä. Työntekijän on myös työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
Mikäli lomaa joudutaan siirtämään, siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.
Sinulla on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos et ole kerryttänyt 24 vuosilomapäivää lomanmääräytymisvuoden aikana johtuen sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Oikeutta lisäpäiviin ei ole sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Kyseessä ei kuitenkaan ole vuosilomapalkka ja siitä ei lähtökohtaisesti makseta työehtosopimuksen mukaista lomarahaa
Työsuhteen päättyessä maksetaan pitämättömät lomat lomakorvauksena. Lomakorvaus voidaan laskea jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 ja kertomalla saatu summa lomapäivien määrällä (kuukausipalkka / 25 x pitämättömät lomat).
Työnantaja voi sijoittaa lomaa myös irtisanomisajalle. Toki tällöinkin tulee noudattaa vuosilomalaissa asetettuja ilmoitusaikoja sekä loman antamista koskevia muita säännöksiä.
Työnantaja voi periä työsuhteen päättyessä takaisin jo maksetun lomarahan, jos sen saamisen edellytykset eivät täyty. Lomarahaa ei useiden työehtosopimusten mukaan makseta pitämättömien lomien osalta. Jos lomat jäävät pitämättä, sinulla ei ole oikeutta lomarahaan ja työnantaja voi sen periä takaisin. Lomarahaa koskevat määräykset kannattaa aina tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.
Vuosilomapäiviksi lasketaan kaikki arkipäivät ja lauantai on pääsääntöisesti arkipäivä. Tämän vuoksi ansaittuja vuosilomapäiviä kuluu pääsääntöisesti kuusi, jos lomaa pidetään viikko. Vuosilomapäivien laskusääntö on kaikille työntekijöille sama riippumatta siitä, mitkä viikonpäivät tosiasiassa ovat henkilön työpäiviä.
Laki ei kuitenkaan tunne niin sanottua lauantaisääntöä, eli ajatusta, että laskennallisesti joka kuudes lomapäivä olisi lauantai. Se ei tarkoita, etteikö menettely voi olla lain mukainen. Työnantajan tulee kuitenkin olla tarkkana sen osalta, että loman sijoittamisesta lauantaille sovitaan tai sille saadaan työntekijän suostumus.
Vuosilomalain mukaan vuosiloma annetaan työntekijälle lähtökohtaisesti työnantajan määräämänä ajankohtana. Työnantajan oikeutta määrätä loman ajankohta rajoittavat loman sijoittamista ja yhdenjaksoisuutta koskevat säännökset. Työnantaja ei voi muun muassa sijoittaa kolme päivää kestävää tai sitä lyhempää lomaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi. Vapaapäivälle lyhyt loma voidaan sijoittaa vain työntekijän suostumuksella.
Työneuvosto on antanut laskennallisista lauantaista lausunnon (TN 1472-17), jossa se katsoi, että yleinen intranetissä saatavilla oleva tieto siitä, että kuuteen lomapäivään tulee pääsääntöisesti aina sisältyä lauantai, ei lähtökohtaisesti tarkoita sitä, että sen perusteella työntekijä olisi antanut hiljaisen suostumuksensa ohjeessa kuvattuun menettelyyn tai hänen katsottaisiin sopineen siitä työnantajan kanssa.
Käytännössä lausunto selkeytti sitä, että laskennallisia lauantaita on mahdollista käyttää, kunhan tästä menettelystä sovitaan työntekijän kanssa. Näyttövelvollisuus työntekijän suostumuksesta tai sopimuksesta jää työnantajalle.